linkitheader.jpghistoriaheader.jpgpalauteheader.jpgyhteystiedotheader.jpgtapahtumatheader.jpgmonitoimitaloheader.jpgetusivuheader.jpgtalkootheader.jpgkylayhdistysheader.jpg

Teräksinen ja helmenhohteinen hankikanto rapsahteli pilkkijöiden askelten alla ja saatteli Herrakunnan mestaruuspilkin kilpailijat häikäisevän kevätauringon verhoamalle Kotojärven jäälle. Liki 100-kiloinen pilkkikönsikäskin kykeni ensi kertaa vuosiin lampsimaan jään päällä keijunkevein askelluksin kohti omaa tärppipaikkaansa. Luontoäiti oli maaliskuisessa lempeydessään muutenkin päättänyt suosia kisajärjestäjiä. Sinitaivaan täydeltä loimottava aurinko lämmitti pilkkihaalareiden lihaksikkaita sisällyksiä ja kilpailijoiden kisamieltä.

Kisaan osallistui tänä vuonna yhteensä 22 pokaalintavoittelijaa. Sääntöjen kertauksen jälkeen pilkkijät singahtivat matkaan tasan klo 10. Tuttuun tapaan pääjoukko suunnisti varmoin askelin jään poikki kohti vastarantaa. Kaksituntiseksi pilkkimittelöksi sovittu kilpailu täyttyi auringon alla jäällä kykkivistä väripilkuista, jotka kaikki omalla uskollisella tyylillään ja rutiinillaan yrittivät kuumeisesti narrata Kotojärven kalavaltakunnan asukkaita. Kairat korskahtelivat äänekkäästi rouhiessaan järven paksua jääpeitettä. Joku vaihteli paikkaa tiuhaan, toinen taas pysytteli hyvinkin pienellä alueella.

Keskittyneen hiljaisuuden rikkoi vain pilkkikoirien Donnan ja Leon leikkisä kirmailu ja haukahtelu. Vehmaksen Tupun koirille vetämä keppijumppa piti huolen päivän liikunnallisesta osiosta. Mysteeriksi jäi vielä toistaiseksi saatteliko epävirallinen pilkkikoirakoulutus saaliskaloja pilkkijöiden reikien luo vai karkoittiko se viimeisetkin sintit järven syvänteisiin.

Kilpailuaika kului nopeasti ja pian oli aika töräyttää kalojen narraus päättyneeksi. Päätöstorven virassa toiminut vuvuzela ei vain aluksi ollut oikein halukas yhteistyöhön. Ensi puhallukset jäivät pärisemään vain soittajan huuliin. Lopulta kuitenkin oikeaoppinen tekniikka löytyi ja vuvuzela saatiin mörähtämään kuuluvasti vaikkakin hieman epäsoinnukkaasti. Kilpailijat alkoivat raahata saalispussejaan takaisin lähtöpaikalle kohti virallista punnitusta.

Kyläyhdistys palkitsi kilpailun osanottajat Herrakunnan kenttäkahvion maistuvilla pullakahveilla ja kuumalla mehulla. Huvenneita energiavaroja sai täydentää myös grillimestarina hääränneen Joni Parikan rapeanahkaisiksi paahtamilla ruodottomilla pikkusuolasgrillipaloilla...

Evästyksen lomassa suoritettiin virallinen saalispunnitus. Ne kilpailijat, jotka olivat onnistuneet tänä vuonna hiukan kitsasta Kotojärven Ahtia harhauttamaan, asettivat saaliinsa puntariin. Digitaalit räpsyivät antaen erehtymättömästi tarkat saalisgrammat toimitsijoille.

Kotojärven hyisestä vedestä kiskottiin tänä vuonna kaloja yhteensä 2826 grammaa. Saaliina oli särkiä, ahvenia ja pieniä mutta mädintäyteisiä kiiskenpullukoita. Saalis, lähes 3 kiloa ruodikkaita lahjoitettiin Herrakunnan kulinarististen kissojen pitopöytiin.

Lasten sarjassa voittajaksi pilkki Oiva Uusitalo  149 gramman saaliilla. Toiseksi pilkki Milo Vähäkainu 74 grammalla. Oiva sai palkinnoksi komean kiertopalkinnon, sekä suklaakonvehdeilla täytetyn lasimaljan. Lisäksi kaikki lasten sarjan osallistujat palkittiin makeispussilla. Juha-isän täytynee jo ruveta rakentamaan Oivalle palkintokaappia, ellei sellaista jo ole, sillä Oiva kuittasi viime syksynä myös Herrakunnan onkimestaruuskilpailujen kiertopalkinnon.

Aikuisten sarjassa voittajaksi kruunattiin selvällä marginaalilla aina niin kuvauksellinen Mika Malin. Mikan saalis 584 grammaa toi kotiinviemisiksi uljaan kiertopalkinnon ja autonhoitosetin. Toiseksi sijoittui Juha Uusitalo 395 gramman saaliilla ja pronssitilan kuittasi itselleen kyläpäällikkö Joni Parikka 347 gramman saalispussilla. Pilkkimestaruuden kahtena edellisenä vuotena vienyt puolustava mestari Kuismasen Ville taipui tänä vuonna palkintosijojen ulkopuolelle. Kolmannen voiton tavoittelu ja kiertopalkinnon saaminen omaksi siirtyi ainakin nyt seuraavaan vuoteen.

Katso lisää upeita kuvia Herrakunnan kuva-albumista >>

Joomla templates by a4joomla